Ihan kakarana

Well, my name is known all over the world
By all the foxy ladies and the pretty girls.
I'm goin' down in history
As the baddest rapper there ever could be.
Now I'm feelin' the highs and you're feelin' the lows,
The beat starts gettin' into your toes
You start poppin' your fingers and stompin' your feet
And movin' your body while while you're sitting in your seat
And then damn! Ya start doin' the freak, I said
Damn! Right outta your seat
Then you throw your hands high in the air,
Ya rockin' to the rhythm, shake your derriere

-Sugarhill gang

Minulla on tasan yksi iloisen paloautonpunainen vaate ja se on tämä. Enempää ei tarvita. Takissa herää sellainen kakara-fiilis, se on jollain tavalla ihan hävytön. Välittynee kuvista.

Takki on James Hunt- mallistosta. Ostin tämän joskus kuusi vuotta sitten Tampereen Radiokirppikseltä.

Lueskeltuani James Huntista olen sitä mieltä, että hänkin taisi olla vähän kakara. Samalla kuitenkin huimapäinen, suorapuheinen ja teki ilmeisesti mitä lystäsi. Formula ei ole lähellä sydäntä, mutta takki sitäkin enemmän. Se on hauska. Ja hauskuutta on monesti maailmassa liian vähän.

Tällä kertaa vähän enemmän kuvia. Saako välillä olla näinkin, vai pidettekö tästä vakiosta yhden kuvan taktiikasta?

Nyt; ihanan häpeilemätöntä lauantai-iltaa! Älä ota itseäsi vakavasti <3 Jammaile itsesi sen sijaan tainnoksiin, halaa, pussaa ja muista juoda vettä. YOU are the baddest there is.

EN: My old Adidas jacket. Very red. Very fun.

Ajasta viis, juokseminen parantaa kaiken

Kuten otsikon pontevuudesta kuuluu, olen pitkästä aikaa käynyt jälleen lenkkipoluilla. Ja löytänyt sieltä jonkinlaista rauhaa.

Viime aikoina olen viihtynyt paremmin salilla. On ollut jotenkin helppo raahautua sinne ja seurata johtajaa. Nyt parin päivän ulkoilun jälkeen olen kuitenkin taas tajunnut, miten hyväksi se raitis ilma ihmiselle onkaan.

Saan ajatukset muualle, saan happea. 

Pienenä halusin vaatimattomasti muuten oppia lentämään. Olin varma, että jos oppii vain juoksemaan tarpeeksi nopeasti, niin kyllä sitä sitten lopulta nousee ilmaan...

Ihan niin hyvää pikakiituria minusta ei ole vielä tullut. Edelleen noudatan samaa periaatetta kuin aloittaessani, ei paineita. Aloituksesta voit lukea ajatuksiani täältä :)

Juokseminen ei ehkä paranna maailmaa, mutta sisältä päin se kyllä korjaa hetkittäin jotain. Vaikka sitten juoksisi sen sata metriä. Tsemppiä sinulle, kanssalenkkeilijä! Olet oman elämäsi paras ja nopein. 

Onko teillä liikunnan parissa takuuvarmoja lajeja, joiden parissa arki unohtuu? 

EN: Screw calm and go running.

Kuinka sympaattinen voi kenkäpaja olla...?!

Parempien kenkien saralla ei mitään uutta, paitsi että kesäkenkien haku on vaihtunut syysnilkkureiden metsästykseen. Ja polvivammat vaivaavat enemmän aina, kun venyttely jää. Tukea kaipaavat jalkani ja hyviä kenkiä askeltaa. Olen ihastunut moneenkin pariin tässä matkan varrella, käyttömukavuus on aina pettänyt. Olen päättänyt, etten enää osta huonoja. Viime sunnuntain designtorilla oli mukana myös Kenkäpaja Pihka...Videon katsottuani mietin, voiko noin sympaattisten kenkien istuvuus edes mitenkään olla huono?

Pakkohan tuon ilon on tarttua jalkoihin?

Useat mallit ovat itselleni hieman turhan... jotain, mutta esimerkiksi perusnilkkurit/maiharit näyttävät hyvältä. Pohdinkin tässä, josko uskaltautuisin pajalle vierailemaan, nettisivuilla sanotaan, että saa tulla kun tarkistaa että joku paikalla :) "Avaamme portit saapuessasi".

Kuulostaa jännittävältä seikkailulta.

Tokihan tuo hintataso on kova. Mutta kuinka mukavaa olisikaan hakea kengät ihan tuosta muutaman kilometrin päästä, paikasta jossa voin nähdä sekä pajan että mahdollisesti valmistajan. Olen alkanut muutenkin miettiä ja järjestellä ajatuksiani tällaisten asioiden kanssa hieman uusiksi; kiinnostaako pohdinta hankinnoista ja kuluttamisesta vai mennäänkö kepeällä linjalla seuraavat viikot?

P.s Toinen kiinnostava kotimainen kenkä(/laukku/koru)merkki Rara rantautuu pian tamperelaisten iloksi Super Mukavaan!

EN: I noticed this brand when I visited Tampere Design week's event last week. Feel-good-shoes :)

Viikonloppu kuvin, ja vähän sanoinkin

Maanantai on ollut jälleen katsaus tulevaisuuteen, mutta olen silti käyttänyt nyt aikaani viltin suojista myös viikonlopun kuvien ja tapahtumien selailuun. Haluan muutaman kuvan laittaa tännekin. Sisko käväsi kylässä kera meidän perheen oikean valokuvaajan. Onneksi kaikki minulta löytyvät kuvat ovat kuitenkin taattua pokkarilaatua ja oon jopa ottanut ne ihan ite, ette vaan säikähdä blogin tason nousua turhan päiten...

Perjantaina suuntasimme porukalla DOTin lehden julkkarijuhliin ja kuuntelemaan The Hearingia. Voi miten suloinen tyttö, ihastuin vallan. Kiroileekin kuin oikea merirosvo! Tästä viikolopun blogiseksikkäimmästä tapahtumasta ei tiettykään ole yhtään kuvaa, mutta näytin tietty tosi hyvältä ja kivaa oli, uskokaa pois. Menkää katsomaan The Hearingia livenä, jos bongaatte hänet kotikulmiltanne.

Lauantaina suunnattiin katsomaan skeittailua Kirjastotalon pihamaalle, paljon poikia ja mahtavat kisat. Lajeina pituushyppy, korkeushyppy ja pujottelu. Huikeaa, kun metrinmittaiset kaverit hyppäsivät oman päänsä korkeudelta vielä yli :) Voittajalla meni koskeudessa rikki muistaakseni 130cm (hän oli myös jos hiukan pidempi kuin 100cm).

Myöhemmin mentiin Pyynikille, syötiin munkkeja ja ihasteltiin puita. Puisssa on jotain todella rauhoittavaa. Varsinkin, kun niitä katsoo joko ylhäältä tai sitten sieltä puun juurelta.

Sandaalit, jotka ostin tänä kesänä, Shoe Shi Bar-merkkiset. Olen tykännyt kovasti. Siskolla oli hempeästi vaaleanpunaista.

Matka jatkui Pispalan ja Onkinieman kautta kotiin.

Tämä paikka ja teksti on tullut minulle vuosien aikana hyvin tärkeäksi. Nyt se rapistuu jo hiljaa pois. Onneksi on valokuva. Pohdin siinä tassutellessammme, kuinka paljon tästä kaupungista tykkäänkään. Jos vain se riittäisikin. Ehkä se vielä johonkin riittääkin.

Sunnuntaina suunnattiin designtorille, tykättiin muun muassa Saanasta ja Ollista. Nämäkin tekijät olivat itse paikalla ja kuinka ystävällistä palvelua saatiinkaan! Torilla on kiva rupatella.

Kaiken kaikkiaan hyvä viikonloppu.

Tänään en olekaan sitten jaksanut laittaa edes lakanaa sänkyyn, nukun päiväpeiton päällä asunnossa, joka on täynnä puhdasta ja kuivaa pyykkiä sekä leivänmuruja aamiaispöydän alla.

Nyt, hyvää yötä kaikille.

Mekkorakkautta

Lupasin arvon Debbiestä kuvia ja Sisko nappaili pyynnöstä muutaman... ja ei voi taas todeta muuta kuin että taivas miten kankeaa se mun kameran edessä olo vaan joka kerta on. Halusin kumminkin vilauttaa teille mekkoa vielä vähän päällä, joten tässä pari kuvaa.

R/H:n mitoituksesta sen verran, että oma mekkoni on kokoa M ja vastaa mielestäni kokoa hyvin. Alaosa istuu itselleni oikein passelisti, mutta yläosasta olen pikkuisempi joten ehkä aaavistuksen olisi voinut olla pienempikin. Mutta tosiaan hyvä näin, sillä Debbien malli on aika kapea. Eilisen designtorilta löytyi samalta merkiltä toinen mekkoaarre, jonka otinkin sitten koossa S. Tästä ehkä joskus myöhemmin lisää.

Tykkään kovasti tuosta selän kurkistusaukosta. Silläkin uhalla että se on aika hemmetin epäkäytännöllinen <3

EN: My new dress from R/H. I feel really awkward in front of the camera, it was hard to find even these two "almost decent" photos :)

Arjen luksusta on se, kun joku toinen letittää tukan

Hei kamut,

Olette olleet kovin hiljaisia. Minunkin tekisi vähän mieli olla, mutta ajattelin silti tulla piipahtamaan täällä. Eilen istuskelin metsässä ja tänään oli pilateksen vuoro. Viikkoni koostuu selkeästi hiljentymisestä. Tuntuu kyllä hiukan siltä, että olen jonkin tärkeän äärellä. Puhelinkin on pysynyt poissa silmistä, joskus niin on parasta. Luitteko muuten jo Eevan tekstin älypuhelimista? 

Minullahan ei sellaista tosin ole, siis puhelinta (älystä voidaan keskustella) :) Mutta ajattelen aiheesta aika samaan tapaan.

Tällä viikolla kävin kampaajalla ja muistin taas miten se onkaan paras tyttöjuttu ikinä! Arjen luksusta on se, kun joku toinen letittää tukan ja se letti on seuraavana päivänäkin työkelpoinen.

Ehkä siitä letistä tulee huomenna vielä (vain hiukan ryvettyneet) kiharat, kun antaa kuivashampoolle mahdollisuuden.

Tiivistetysti tämä jaarittelu: alkuviikossa parasta on ollut toisen laittama letti ja ne hiljaiset hetket. Rauhaa myös loppuviikkoon kaikille!

EN: Everyday luxury: nothing special has happened and someone plaited my hair :)

Rakennan panssaria

Tiedän, tiedän, lupasin farkkuliivin matkasta juttua jo kesän alussa. Nythän on kuitenkin niin, että tärkeimmät jutut elämässä ottavat aikaa. 

Haluan tehdä projektia vähitellen, sillä lailla että se kasvaa minun mukanani, ja muistelen sitten vanhana että "tuokin niitti laitettin tuohon sinä sateisena syysiltana kun...".

Liivistä on kyllä kovaa vauhtia tulossa suojani maailmaa vastaan. Kirjaimellisesti turvavaate, haa! Merirosvo varustautuu syksyyn ja uusiin tuuliin aiempaa järeämmin asein. Ei enää niin vain suistutakaan kannelta. Tunnen oloni sitä turvallisemmaksi, mitä enemmän tuo vaate alkaa painaa.

Kuten sanoin, hiljaa hyvä tulee. Matkalla kunnioitukseni niitä ihmisiä kohtaan, jotka naputtelevat niittinsä itse nahkatakkeihinsa, kasvaa tunti tunnilta. Kasvan siis ihmisenä, opin kärsivällisyyttä sekä kädentaitoja.

Tämän lisäksi tilasin noin 700 niittiä liian vähän.

EN: Building my armor.

Rakkaudesta, osa 2

Loppujen lopuksi elämässä on aika vähän sellaisia asioita, joilla on todella merkitystä.

Rakkaudella on merkitystä.

Siksi olisi hyvä, että osaisi erottaa sen muista tunteista, joilla ei ole kyseisen asian kanssa sitten niin mitään tekemistä.

Rakkauteen ei kuulu toisen kanssa leikkiminen. Toisen aliarvoiminen. Toisen lyöminen maahan, jotta itsestä tuntuisi paremmalta.

Rakkaus ei tavoittele pelkästään omaa etuaan. Rakkaus ei ole pelkkä suuri peli, jossa paras mies voittakoon. Niistä peleistä kannattaa jatkaa matkaansa ja etsiä jotakin muuta. 

Sellaisia ajatuksia tänään. Paljon oikeaa rakkautta, lempeyttä ja muutenkin ihanaista sunnuntai iltaa kaikille! Olkoon maanantai täynnä syystuulia ja keveää mieltä.

EN: ... all you need is love... love is just a game?

... ja se maksaa vain 9,90!

Odottelen ihan täpinöissäni tuloksia. Mukavaa, että tämän kaiken lisäksi se on myös myrkytön :) Tästä tulikin mieleen... täytynee vihdoin selvittää, mitä ne pahamaineiset parabeenit ihan oikeasti ovat.

KC suunnittelee mielestäni usein sympaattisia pakkauksia. Mitä te tykkäätte?

EN: I'm waiting for the results... 

Sukista

Kävin eilen sukkaostoksilla. 

Se on jotenkin tosi tylsää. Ostin samalla reissulla myös sateenvarjon. Kuuluu samaan sarjaan.

Jotenkin on paljon mukavampaa suunnitella hankkivansa sellaisia asioita, joita ei oikeasti niin kovasti tarvitse. Koska silloin saa valita, että käyttääkö rahansa niihin vain ei. Sukkia on pakko ostaa. Ja sateenvarjoja, silloin tällöin. Tosin sateenvarjot tuntuvat hajoavan aina, joten täytyy ehkä siirtyä sadetakkiin tuossa syksymmällä. Kestävämpää suunnittelua...

No, joka tapauksessa päätin, että ostan sitten hauskoja sukkia. Jotakin värikkäitä. Suurimmaksi syyksi siksi, että nämä tulevat treenikäyttöön ja onhan se nyt kivempi että kun kumartuu hiki päässä katselemaan jalkojaan niin sieltä pilkistää mylittleponyn värinen sukka. Vai mitä olette mieltä?

On se hyvä, että on tämä blogi. Sai johonkin nämäkin tärkeät mietteet kirjattua.

EN: Bought new socks for training. Somehow I hear My little pony- theme song in my head right now. That should help me through body pump... right?

Pian olet minun, Debbie!

Yksi pirun nätti tyttö meni tässä tannoin mainostamaan, että oli tehnyt hyvän alelöydöt R/H:n nettikaupasta. Ystäväni näytti huippusuloiselta mekossaan ja koska inspiroidun aina kaduntallaajista (eli myös paljolti ystävistäni) catwalkeja enemmän, niin päädyin heti selaamaan sivuja ihan muina naisina... saahan sitä vähän katsella.

Ja sitten se olikin menoa.

Onneksi melkein kaikki oli loppuunmyyty. Yhtä en voinut kuitenkaan vastustaa, Debbie Knot Dress on toivottavasti jo matkalla uuteen rakastavaan kotiinsa.

Kuva

Kokoa oli vaikea valita; onko kenelläkään kokemusta R/H:n mitoituksesta? Nythän se on jo myöhäistä, mutta uteiliaisuudesta. Otin M koon, pyllystä olen, no, kurvikkaampi :), mutta yläosasta pieni. Toivotaan että mekko istuu. Sillä se on ihana. Takana on pieni kurkistureikä. Lupaan ottaa kuvia, jos koko vain on oikea. 

Voisin samaan syssyyn myös harkita hankkivani Hullun Hatuntekijän hatun ja Irwikissan. Tuli vain stailauksesta semmoinen fiilis. Hullu Hatuntekijä goes chic.

EN: Finnish brand R/H had a great sale, found this LBD and now I'm waiting for it to get home. Love it.

Sinä olet tähti

Tänään olen:

Suoriutunut työpäivästä pääpiirteittäin.

Saanut puhelun, joka päättyi "piti vain sanoa tämä jollekin ääneen että tajuan itsekin mistä on kyse". Ymmärsin. Minulle käy aika usein niin etten tajua asioita, ennenkuin selitän sitä jollekin muulle.

Miettinyt sitä, miten en aio enää antaa ihmisten puhua minulle ihan kuinka sattuu. Tai kohdella muuten huonosti sillä varjolla että joku on minulle tärkeä.

Murehtinut ihoani, joka on jälleen vihastanut maailmalle jostakin ja näyttää nyt minulle kaikista huonoimmat puolensa. Ihoni on vähän kuin VR:n junat. Kaikki toimii, kunnes tulee talvi, kesä, sade, aurinko, tuuli, ilma tai muu yllättävä tilanne. Kuten esimerkiksi hyvin lievät mielialanvaihtelut.

Tullut Saaran tekstin luettuani siihen tuloksen, ettei se oikeasti kyllä olekaan niin vakavaa.

Käynyt zumbassa väärillä kengillä ja pelännyt polvieni puolesta.

Katsonut yleisurheilua. Jännittävää! Pidän yleisurheilusta paljon ja olen katkera kun Timanttiliigaa ei enää näytetä tavallisilla kanavilla. 

Syönyt pieniä karkkeja.

Toivonut, että olisin voinut hihkua kahdesta edellä mainitusta jollekin. Sitten hihkuin. Ja nyt hihkun täällä.

Tajunnut, että tänään olisin tarvinnut pientä hellää maanantai-tsemppausta. Sellaista pikkuista tönäisyä siihen suuntaan että tästä mennään taas viikkoa etiäpäin ja kaikki sujuu ihan kivasti.

Sitten katseeni osui siskon lähettämään kirjekuoreen: tyttö sinä olet tähti. Ja ihan varovaisesti sanoin sen itselleni. 

Muistakaa olla lempeitä itsellenne, viikko on vasta alussa.

EN: Remember to be kind to yourself. You are a star. Everything will be just fine. Have a mellow Monday :)

Minne mennä Jyväskylässä: Toivolan vanha piha

Viikonloppu on mennyt nopeasti. Tällä hetkellä istun kotikotona vanhassa huoneessani ja naputtelen teille tätä juttua pikapikaa ennen seuraavaan ruokaa. Iltapäivällä lähden takaisin Tampereelle, vaikkakin nyt tuntuu siltä ettei yhtään huvittaisi.

Sain tästä kotikaupunkifiilistelystäni idean kertoa teillekin muutamista lempipaikoistani aina silloin tällöin.. ainakin nyt täällä Jyväskylän päässsä, mutta miksei Tampereellakin. Jotkin näistä saattavat mennä satunnaiselta kävijältä ohi, joten ehkäpä joku löytää näiden avulla kaupungista hieman enemmän nähtävää tai tehtävää. Nämä(kin) jutut löytyvät jatkossa "matkalla"-tunnisteen alta. Tuleepa sinnekin enemmän täytettä. Sitäpaitsi, aina ei kannata mennä merta edemmäs kalaan. Maakuntamatkailu kunniaan!

Ensimmäisenä suhteellisen uusi tuttavuus, josta ilahduin paljon. Jyväskylässä on nimittäin herätetty henkiin Toivolan vanha piha.

Kävimme äidin kanssa täällä kesäkahvilla lauantaina ja jäi jotenkin tosi hyvä mieli.

Pihan 1800-luvun rakennukset muistuttavat Jyväskylän vähän kauniimmasta puolesta. Täältä löytyy Kahvila Muiston lisäksi useita kivoja putiikkeja sekä nyt kesäisin myös käsityöläisten kesämyymälät. Tosi kivoja juttuja monelta eri suomalaiselta merkiltä...!

Kahvilassa oli nopsa pöytiin tarjoilu ja iloisia tarjoilijatyttöjä sekä suuri herkkuvalikoima. Lounastakin saa. Pihalla takoi seppä, putiikeissa vallitsi sellainen huvikumpumainen epäjärjestys joka samalla oli hyvinkin selkeää. Toivolan piha on avoinna ympäri vuoden, joten tänne ehtii vaikka kesä onkin hiipumaan päin. 

Toivolan piha löytyy osoitteesta Cygnaeuksenkatu 2.

EN: I decided to (every now and then) write about my favorite places in my hometown, here is the first one in Jyväskylä. Toivolan vanha piha is a place where you can get the feeling of old Jyväskylä and how things used to be here. Beautiful buildings and the coffee was good. Cafeteria and shops are open throughout the year, address: Cygnaeuksenkatu 2. 

Kesämyrskyistä ja uusista lakanoista

Tänään olen istuskellut iltaa ihan kotosalla ihmetellen, miten täällä on näin hiljaista. Iltapäivällä riehunut myrskykin vähän lakkasi, tosin ihan liian myöhään että olisin kammennut itseni lenkille. Kävelin rankkasateessa postiin ja takaisin; se riittäköön tänään.

Tytöt lähtivät, suoritin pikasiiivouksen ja vaihdoin uudet lakanat. Illan ainoa tehtävä on uppoutua Trendiin ja ehkä syödä vielä yksi leipä. Jos jaksan, niin jatkan niittien napsuttelua liiviini. Pakko mainita, että H&M:n lakanoissa on hyvä hinta-laatu suhde, tykkään kovasti.

Leppoisaa keskiviikkoa. Huomaan olevani vähän väsynyt.

EN: New sheets made me happy :) Nothing planned for tonight. Just quality time with new fashion magazine and some blogs.

Kesäkeittiössä kera kesätyttöjen

Pari päivää tästä viikosta saan viettää kera pikkusiskon ja toisen kesätyttösen. Ollaan tehty kesäruokaa eilen ja syöty muovilaatikoista kiinalaista tänään. Just sopivissa kohdissa panostettu oikein. 

Paras kesäruoka on sellaista, mikä on helppoa, simppeliä ja hyvää ja värikästä. Olen syönyt tänä kesänä todella paljon wokkia. Tuoreita vihanneksia, punaista curryä, nuudeleita ja ehkä vähän katkarapuja. Kuvassa on vähän tuollanen köyhän naisen versio, mutta kumminkin. Toimii.

Huomenna kesätyttöset lähtevät, itsekin lähden perässä taas perjantaina. Kesän kenties viimeiset juhlat tiedossa. Kukkaseppele päähän siis ja menoksi.

EN: I have two amazing girls staying with me for couple days. We have been cooking and enjoying the summer days.

Hyvät aamut kaunistavat

Eilisen päivän viimeinen ihmiskontakti oli puhelu ystävän kanssa illan suussa, se loppui sanoihin "Hyvää suklaata!", "Hyvää syrjäytymistä". Kesäbluesista päästiin tänä aamuna takaisin raiteille puolenvuorokauden unien jälkeen. Oli ihanaa herätä omia aikojaan.

Ensimmäisenä huomasin, että ehdin vielä salille "aamu"tunneille. Niinpä tavarat reppuun ja sängystä suoraan ulos. Jätän aamupalan usein myöhemmälle jos menen aamulla salille, toimii minulla ihan hyvin. Kotiin palatessa on sitten mukava rauhassa nauttia.

Kävin treenin jälkeen saunassa ja ruokakaupassa hakemassa vesimeloonia. Äitini tivasi minulta puhelimessa tänään, että elänkö nykyään pelkällä meloonilla. Vastasin, että ostin myös viinerin. Ja kauraleipää. (Olin kuulevinani linjan toisessa päässä jotakin helpotuksen ja toivottomuuden sekaista puhinaa :)

Kello on nyt puoli neljä, olen siis nauttinut myöhäistä aamiaistani sängyssä noin kolmisen tuntia. Juonut kahvia, hihkunut ystävän kanssa häntä kohdanneesta ilosta, tilannut Jolielta itselleni pienen paketin (jee!).

Hyvä aamu on vähän niinkuin uusi ihastus ja sen tuoma huuma. Sen soisi jatkuvan ainiaan, vaikka tietääkin, että sen jälkeen seuraa varmasti ihan kivoja asioita myös.

EN: Perfect morning and breakfast in bed.

Summer Blues

Why does the sun go on shining?

Why does the sea rush to shore?

Don't they know it's the end of the world

'Cause you don't love me anymore?

-Skeeter Davis

Elokuu. Viime kesä oli ihan erilainen kuin tämä kesä.

Ja sitten kun mietin, niin oikeastaan ei ollut.

Olen enemmän syksyihmisiä. Ihastun aina kesään. Sen huolettomuuteen ja vallattomuuteen ja yöttömään yöhön. Mutta syksyä minä rakastan. Pimeitä öitä. Juuria maassa, uusia alkuja ja sateen ropinaa. Joten sitten kun sen aika on, antaa heittää vettä niskaan vaan.

Tänään on tämmöinen summer blues. Huomenna sitten taas jotain muuta. Niinkuin vaikka pohdintaa siitä, mitä tehdään tuolle tukalle.

EN: This photo is from some other day when I felt that it was still summer. Can't believe it's August already.